Mistä kirjassa on kyse?
Miksi kirja on tehty?
Kirja haluaa tallentaa sodat käyneen miehen autenttiset kokemukset hänen itsensä kertomana ja siirtää ne myös tuleville sukupolville. Samalla kirja kunnioittaa sotiin joutuneita: niissä menehtyneitä, vammautuneita ja selviytyneitä.
Kirja VASTUUNOTTOA JA HARKINTAA – Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodan Kuhmossa ja jatkosodan Rukajärvellä
Osmo Rasilon (1917–2014) autenttiset kuvaukset hänen ajatuksistaan ja dramaattisista kokemuksistaan talvi- ja jatkosodassa. Rasilo komennettiin 22-vuotiaana opiskelijana etulinjaan joukkueenjohtajaksi jalkaväkeen. Teltoissa ja korsuissa hän piti päiväkirjaa, piirsi karttoja taistelupaikoista ja karikatyyrejä aseveljistä sekä otti valokuvia. Rasilo haavoittui jatkosodassa mutta palasi puolitoista kuukautta myöhemmin ja jatkoi rintamalla sodan loppuun asti.
Rasilon ottamat valokuvat ja kirjoitukset julkaistaan nyt ensimmäisen kerran. Kirja sisältää sekä Rasilon sota-ajan päiväkirjat että hänen 50 vuotta myöhemmin kirjoittamansa tekstit. Lisäksi kirjassa on hänen haastattelujaan. Elementit on koottu kronologiseksi esitykseksi, jota tukevat niihin liittyvät valokuvat ja kartat sekä otteet sotahistoriasta.
Kirja on Osmo Rasilon kuvaus omasta sotatiestään. Se avaa lukijalle ikkunan etulinjan arkeen: mitä yksi rintamamies teki ja mitä hänen mielessään liikkui. Ikkunasta näkee sota-ajan olleen rintamalla nyt järjettömiltäkin tuntuvien taisteluiden lisäksi myös marssimista, miinoja, väsymistä, nälkää, syöpäläisiä, loman ja sodan loppumisen odotusta, huolta tulevasta ja masentavia tapaturmia – mutta myös shakin- ja kortinpeluuta, hartaushetkiä, riekonmetsästystä sekä virkistäviä hetkiä lottakanttiinilla. Merkillepantavaa on toistuva suru läheisten menettämisestä – vierestä kaatuu aseveljiä ja muilta rintamilta saapuu viestejä ystävien ja opiskelutovereiden poismenosta.
Kirjassa on ennen julkaisematon tieto ”Joen” taistelun johtamisesta Rukajärvellä 1943. Pataljoonan komentajan ollessa alkoholin takia ”poissa pelistä” johti 25-vuotias lähettiupseeri Rasilo omavaltaisesti pataljoonaa 1000-miehisen vihollisen hyökätessä syysyössä. Kirjassa on tarkka selvitys tapahtumista. Rasilo kirjoitti, että johtaminen ilman valtuuksia oli tuskallista. Rasilon roolia ei kirjattu sotapäiväkirjaan. Mannerheim onnitteli pataljoonaa voiton jälkeen.
Osmo Rasilo selvisi sodista, mutta 90 000 aseveljeä lepää kotikirkkojensa sankarihaudoissa. Vielä useampi vammautui ruumiillisesti ja henkisesti. Sotilaat kuitenkin torjuivat maan valloituksen, siviiliuhreja aiheutui vähän ja Suomi säilytti itsenäisyytensä. Tämä kirja on kunnianosoitus sotiin joutuneille.
Osmo Rasilo johtaa ”Joen”-taistelua 13.9.1943. (Hänen kirjoitustaan:)
”Kohta luutnantti Tuovinen soitti jälleen ja ilmoitti ”Joki”-kenttävartion joutuneen mottiin. Ja vihollisia on paljon. Annoin käskyn, että hänen on heti kun on saanut haalituksi oman reservinsä koolle, hyökättävä etelästä ”Jokeen” ja murrettava saartorengas. Kerroin myös apujoukkoja olevan tulossa.”